Joskus viime kesänä keksittiin, että voisimme antaa tuleville appivanhemmilleni maalauksen heidän talostaan.Salaisena operaationa otettiin sitten kännykkäkuvia maalauksen malliksi. (Niin paljon mielikuvitusta ei löytynyt, että olisin ihan lonkalta osannut maalata sitä pelkän muistin perusteella.)

Syksyllä aloitin urakan, ja alku tuntui taas valitettavan pitkään siltä, että viisivuotias yrittää tuhertaa. Jonkin verran olen kyllä öljyväreillä maalannut, joten osasin olla lannistumatta.

Aloitin tekemällä summittaisen värikartan, jonka jälkeen työstin kuvaa pitkälti kerroksittain. Aloitin siis yksityiskohtaisen työskentelyn taivaasta ja etenin taustan puihin.

 Taustan jälkeen aloin työstää kuvaa tasaisemmin. joka paikasta.

Joulua kahden luonnollisestikin päivät pimenivät. Maalauskerrat näin ollen myös harvenivat, koska töissä käynnin takia oli vaikea löytää valoisaa aikaa työskentelyä varten. Samasta syystä liitän  alle kaksi lähes samanlaista kuvaa: kännykkäkameralla otetut kuvat kun tuppaavat menemään aika huonoiksi, jos ei ole todella kirkasta. (Tämähän on kyllä jo aiemminkin tässä blogissa todettu.)

Ensimmäinen kuva on melkein valmiista taulusta. Sen värien kirkkaus vastaa lähemmäs oikeaa kuin viimeinen (hieman tärähtänyt) kuva, joka on valmiista työstä.